Taas uusi päivä. Tuntuu, että päivät menee hirveätä vauhtia. Mitään en ole saanut tämänkään viikon aika aikaiseksi. Hommat kasaantuu niskaan. Ei hyvä. Ajatukset on aivan sekaisin. Näen ihan hassuja unia. Välillä unet on niin todentuntuisia, etten haluaisi herätä. Tuntuu, että unissa kaikki on paremmin.
Viime yönä näin unta eräästä miehestä, jonka kanssa vietin yön muutama viikko sitten. Uni oli todella sekava. Myös kadoksissa oleva prinssi esiintyi unessa. Minusta olisi hauska kirjoittaa kaikki unet ylös, mutta se vaatisi sitä, että ne kirjoittaa heti herättyään. En minä ikinä muista tehdä sitä ja tähän aikaan päivästä on jo liian myöhäistä. Unia ei muista enää niin selkeästi, vain pieniä häivähdyksiä ja tunteet. Unien tunteet muistan yleensä todella pitkään ja joku tietty tunne saattaa tuoda mieleen jonkun kadoksissa olevan unen. Outoa. :)
Tuo unessani esiintynyt toinen mies on myös pyörinyt tämän aamun mielessäni. Olen tuntenut hänet jo pitkän aikaa, mutta tuntuu että tuo yksi yö muutti suhtautumistani häneen todella paljon. Minulla oli hänestä todella pinnallinen kuva. Hän on kuitenkin hyvin lämmin ja mukava ihminen. Miten ihanaa onkaan maata toisen vieressä ja jutella ja nukahtaa toisen kainaloon. Tätä en olisi kyllä ikinä uskonut kokevani tuon miehen kanssa. Kesän jälkeen näen hänet taas, saa nähdä miten hän suhtautuu minuun.
Operaatio "eroa miehestäsi" ei ole edennyt mihinkään. Tänään ajattelin ottaa asian puheeksi, ei vielä mitään radikaalia, mutta ainakin puhetta asiasta. Minä tahdon tietää mitä mieheni päässä liikkuu, viime keskustelusta on todella pitkä aika. Onhan tietty pinnallista jutustelua, mutta minusta tuntuu, että minulla ei ole mitään tietoa mieheni tämän hetken tunteista. Meistä on tullut toisillemme vaan tapa. Se on pelottavaa, että suhde on päässyt siihen vaiheeseen. Arkikin vielä menettelee, mutta tapa kuulostaa jo hurjalta.
Myöskin operaatio "etsi prinssisi" on kesken. Tuntuu, että kukaan ei tunne kyseistä herraa. Olenkohan kuitenkin kuvitellut koko asian? Kaverini tosin oli mukana ja hän vaihtoi myös muutaman sanan tuon herran kanssa. Tottahan on, että herra ei välttämättä olisikaan yhtään kiinnostunut minusta, jos hänet löytäisin. Siltä hän ei kyllä tavatessamme vaikuttanut. Miksei hän sitten pyytänyt minun puhelinnumeroa? Kaikki kävi niin nopeasti, hänen piti mennä katsomaan kavereitaan ja hän pyysi minun tulla heti perässä. En minä voinut kaveriani jättää ja siinä vaiheessa kaverini halusi välttämättä lähteä kotiin. Olen miettinyt asiaa ja jos saisin elää tuon illan uudelleen, niin kaverin suuttumus olisi pieni hinta siitä, jos vain saisin jutella enemmän tuon prinssin kanssa. Enpä tullut asiaa sillon miettineeksi ja nyt harmittaa. Jos hän todella oli minun unelmieni mies, niin uskon että tulen törmäämään häneen uudelleen.
torstai, 20. heinäkuu 2006
Kommentit